Radioateljeen klassikot

YLE Radio 1:n Radioateljeella on neljä “vuotuisklassikkoa”, jotka lähetetään joka vuosi pääsiäisenä, juhannuksena, jouluna ja uutena vuotena.

Pääsiäisenä – lohdutusta korville ja sielulle on melkein pelkkää pitkääperjantaita ja se vuotuisklassikoista jota minun tulee harvimmin kuunneltua; Juhannus – akustinen kulta-aika on suvea tulvillaan, sanaa, taikaa, kesän ääniä ja säveliä, Mustapäätä, Larin-Kyöstiä, Teijo Joutselaa ja Humppa-Veikkoja; satua, tonttuja, metsän joulua ja odotuksen jännitystä on Jouluna-ohjelmassa; ja vuodenkierron viimeinen, Uusi vuosi – klassista huumoria, juuri se jossa “Julkunen Tiprusta” tarttuu puhelimeen, jaksaa naurattaa vuosi vuoden jälkeen.

Tapio Puolimatkan kirjoista Huuhaa-palkinto

Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon kristilliselle Kustannus Oy Uusi tielle näennäistieteen levittämisestä. Kustantamo on julkaissut Tapio Puolimatkan kirjat ”Usko, tiede ja Raamattu” ja ”Usko, tiede ja evoluutio”.

Perusteluissaan Skepsis sanoo mm. näin:

Skepsis ry katsoo kirjojen sekoittaneen uskonnon ja tieteen tavalla, joka tuo Suomeen varsin taidokkaasti Yhdysvaltain kreationistien niin sanotun kiilastrategian.

Skepsis ry näkeekin kirjojen perimmäisenä tarkoituksena fundamentalistisen uskonnon ja luomisopin tuomisen tiedon vaihtoehdoksi kouluopetukseen, tarjoamalla kaiken selitykseksi yliluonnollisia voimia.

Se palkinto tiesi paikkansa.

Jylhää runoutta

“Jääkärien marssi on hauska. Minutkin on nähty livenä sitä laulamassa”, kirjoitti Tiuskin perillinen kommentisssaan Runoa ja jäätä -tekstiin. Kysyttäessä Perillinen täsmensi “hauskan” tarkoittaneenkin ihanan tunteellista.

Kokomatka harhaan

Tapio Puolimatka, Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja kasvatuksen historian professori, käytti vieraskynää Hesarin pääkirjoitussivulla viime lauantaina (15.11.). Puolimatkan kirjoituksen otsikko oli “Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla“. Evoluutioteorian kritiikiksi Puolimatka tarjoili älykkään suunnitelman teoriaa. Kirjoitus oli hölmöintä mitä tuolta palstalta on vähään aikaan tullut luetuksi.

Aika ei pysähtynyt

Books-syötteen kärjessä juuri nyt, tällä hetkellä: Guardianin Poem of the week ja Andrew Marvellin To His Coy Mistress, rivejä 1600-luvulta tuoreina tässä päivässä. Sanat säilyvät, aika ei pysähtynyt.

Carol Rumens sen sanoo:

Marvell’s great poem manages to be serious and light, epic and personal, as aware of the pleasures of the flesh as the transience of life.

Lisään linkin juttuun kun sitä ei kohta syötteessä enää näy. Aika ei pysähtynyt.

Jos voisin valita

Jos voisin valita, kulkisin elämäni päiviä ja öitä halkovassa junassa. Istuisin ikkunan vieressä ja jatkaisin asemalta asemalle. Uudelta asemalta junaan nousisi ihmisiä ja he olisivat hetken matkaa samassa tilassa kanssani. Katsoisin ihmisiä kun he etsivät paikkaansa, näkisin kuinka he asettavat kätensä ja suunsa, ja näkisin kuinka he matkan taittuessa tottuvat junan ja kiskojen liikkeeseen ja siihen mitä heidän silmänsä näkevät.

Lauantain toivotut 8.11.08

Marraskuun päivä, joka ei itselleen mitään voinut.

Alkupuoli kovin tutun oloista mutta silti tunnistuspisteet jäivät vähiin. Dawn Upshaw ja joku toinen kaunisääninen lauloivat duettoa, ja Vivaldi ja Laudamus te olikin koko konsertin ykkönen. Virkkua menoa, kirjoitti Matti Suurpää Vivaldista jossakin. Max Bruchin alttoviuluromanssi oli sakean romanttista Vivaldin jälkeen. Helmenkalastajaduetto ja Sibeliuksen Kuusi tuttua tasoa, mutta sitten tuli Gardelin tango ja sen kera pari nimimiestä jotka onnistuivat romuttamaan alkupuolen laatupisteet: Domingon tylsää lauleskelua Barenboimin pianon äärellä.

Runoa ja jäätä

Jos Into piti merkitä muistiin, pitää jotain nytkin merkitä. Tämän runon haluaisin kuulla, YLE Radio 1:n hienoja ohjelmia, seuraavan kerran lauantaina 22.11., kohta Lauantain toivottujen jälkeen.

Lausujina ovat Kirsi-Kaisa Sinisalo, ehkä harvemmin ohjelmassa kuultu, ja Jarmo Heikkinen, tuttu monista aiemmista lähetyksistä. Haluta voi näköjään mitä vain, klassikkorunoja, käännöslyriikkaa ja uusia runoja.

Obama-innostusta

Junassa ilmaislehteä selaillessa osui silmiin juttu Obaman voiton vastaanotosta maailmalla.

Hauskimmasta päästä reaktioita on tämä

Tietysti olen innoissani, koska hänellä on sama nimi kuin kaupungillamme. Mutta vaikka kaupunkimme nimi olisi McCain, tukisin silti Barack Obamaa. – Obama-nimisen japanilaiskaupungin asukas Masayo Ishibasha

ja tolloimmasta tämä

Yhdysvallat todisti jälleen olevansa suurin demokratia … – Israelin virkaatekevä pääministeri Ehud Olmert

Eilen illalla

Eilen illalla viimeisellä lenkillä koira kulki jalkakäytävän vieressä nurmikolla ja sen askeleet kahisivat ja rapisivat. Katsoin tarkemmin ja näin että maa oli kuurassa ja että ruohonkorret taittuivat koiran askelten alla. Ilmassa oli pakkasen tuoksua, tummalla taivaalla jokunen tähti.

Lauantain toivotut 1.11.08

Marraskuun ensimmäinen, pyhäinpäivä.

Tunnin (!) kestäneen konsertin aloittaja ei ollut yllätys. Mozart, Lachrimosa, Consentus Musicus ja Harnoncourt nousivat ties kuinka monennen kerran kuultunakin konsertin ykköseksi muutenkin kuin vuoroltaan. Konevitsan kirkonkellot soivat Katajavuoren kanteleesta, ei bassoa, ei rumpua, ei piirpauketta. Idästä kaikui myös Vallinkorvan laulu, Aune Antti ja Kosti Vehanen vuosikymmenten takaa. Uudempaa edusti Nordgrenin pelimannisarjan jokin osa: hyvää menoa, välillä jänniä ääniä.

L’Africaine

Tehty joskus PhotoShopilla kun piti kokeilla miten sillä saa piirrettyä jotain ihan tyhjästä.