Jylhää runoutta

“Jääkärien marssi on hauska. Minutkin on nähty livenä sitä laulamassa”, kirjoitti Tiuskin perillinen kommentisssaan Runoa ja jäätä -tekstiin. Kysyttäessä Perillinen täsmensi “hauskan” tarkoittaneenkin ihanan tunteellista.

Lue kokonaan »

Kokomatka harhaan

Tapio Puolimatka, Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja kasvatuksen historian professori, käytti vieraskynää Hesarin pääkirjoitussivulla viime lauantaina (15.11.). Puolimatkan kirjoituksen otsikko oli “Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla“. Evoluutioteorian kritiikiksi Puolimatka tarjoili älykkään suunnitelman teoriaa. Kirjoitus oli hölmöintä mitä tuolta palstalta on vähään aikaan tullut luetuksi.

Lue kokonaan »

Aika ei pysähtynyt

Books-syötteen kärjessä juuri nyt, tällä hetkellä: Guardianin Poem of the week ja Andrew Marvellin To His Coy Mistress, rivejä 1600-luvulta tuoreina tässä päivässä. Sanat säilyvät, aika ei pysähtynyt.
Carol Rumens sen sanoo:
Marvell’s great poem manages to be serious and light, epic and personal, as aware of the pleasures of the flesh as the transience of life.
Lisään [...]

Lue kokonaan »

Jos voisin valita

Jos voisin valita, kulkisin elämäni päiviä ja öitä halkovassa junassa. Istuisin ikkunan vieressä ja jatkaisin asemalta asemalle. Uudelta asemalta junaan nousisi ihmisiä ja he olisivat hetken matkaa samassa tilassa kanssani. Katsoisin ihmisiä kun he etsivät paikkaansa, näkisin kuinka he asettavat kätensä ja suunsa, ja näkisin kuinka he matkan taittuessa tottuvat junan ja kiskojen liikkeeseen ja [...]

Lue kokonaan »

Lauantain toivotut 8.11.08

Marraskuun päivä, joka ei itselleen mitään voinut.
Alkupuoli kovin tutun oloista mutta silti tunnistuspisteet jäivät vähiin. Dawn Upshaw ja joku toinen kaunisääninen lauloivat duettoa, ja Vivaldi ja Laudamus te olikin koko konsertin ykkönen. Virkkua menoa, kirjoitti Matti Suurpää Vivaldista jossakin. Max Bruchin alttoviuluromanssi oli sakean romanttista Vivaldin jälkeen. Helmenkalastajaduetto ja Sibeliuksen Kuusi tuttua tasoa, mutta sitten [...]

Lue kokonaan »

Runoa ja jäätä

Jos Into piti merkitä muistiin, pitää jotain nytkin merkitä. Tämän runon haluaisin kuulla, YLE Radio 1:n hienoja ohjelmia, seuraavan kerran lauantaina 22.11., kohta Lauantain toivottujen jälkeen.
Lausujina ovat Kirsi-Kaisa Sinisalo, ehkä harvemmin ohjelmassa kuultu, ja Jarmo Heikkinen, tuttu monista aiemmista lähetyksistä. Haluta voi näköjään mitä vain, klassikkorunoja, käännöslyriikkaa ja uusia runoja.

Lue kokonaan »

Obama-innostusta

Junassa ilmaislehteä selaillessa osui silmiin juttu Obaman voiton vastaanotosta maailmalla.
Hauskimmasta päästä reaktioita on tämä
Tietysti olen innoissani, koska hänellä on sama nimi kuin kaupungillamme. Mutta vaikka kaupunkimme nimi olisi McCain, tukisin silti Barack Obamaa. – Obama-nimisen japanilaiskaupungin asukas Masayo Ishibasha
ja tolloimmasta tämä
Yhdysvallat todisti jälleen olevansa suurin demokratia … – Israelin virkaatekevä pääministeri Ehud Olmert

Lue kokonaan »

Eilen illalla

Eilen illalla viimeisellä lenkillä koira kulki jalkakäytävän vieressä nurmikolla ja sen askeleet kahisivat ja rapisivat. Katsoin tarkemmin ja näin että maa oli kuurassa ja että ruohonkorret taittuivat koiran askelten alla. Ilmassa oli pakkasen tuoksua, tummalla taivaalla jokunen tähti.

Lue kokonaan »

Lauantain toivotut 1.11.08

Marraskuun ensimmäinen, pyhäinpäivä.
Tunnin (!) kestäneen konsertin aloittaja ei ollut yllätys. Mozart, Lachrimosa, Consentus Musicus ja Harnoncourt nousivat ties kuinka monennen kerran kuultunakin konsertin ykköseksi muutenkin kuin vuoroltaan. Konevitsan kirkonkellot soivat Katajavuoren kanteleesta, ei bassoa, ei rumpua, ei piirpauketta. Idästä kaikui myös Vallinkorvan laulu, Aune Antti ja Kosti Vehanen vuosikymmenten takaa. Uudempaa edusti Nordgrenin pelimannisarjan jokin [...]

Lue kokonaan »